Ođđa prošeakta olbmuide doaibmahehttehusain sámi duogážiin

yz8q9u1deauqyua4yec5

Nordens Välfärdscenter lea ožžon bargogohččosa Barne, -ungdoms- og familiedirektoratetis Norggas čađahit prošeavtta doaibmahehttehuvvon olbmuid birra sámi duogážiin. Prošeavttas galgá iskat jus gávdno ovddibut dutkan doaibmahehttehuvvon olbmuid birra sámi duogážiin. Ja vel hábmet evttohusa dutkanprošektii ja nannet prošeavtta sámi servodagas.

Sullásaš iskan lea dahkkon olbmuid birra sisafárrenduogážiin Norggas ja das oinnii ahte dárbbahii guorahallat got ášši lea sámi guovllus. Dan dihte go sámit gávdnojit njeallje riikkain (Ruoŧas, Norggas, Suomas ja Ruoššas) de galget siskkilduvvot ovdaprošektii.

Filosofie magistar Kaisa Huuvas lea ovddasvástádus prošeavttas ja álggahii bargguset borgemánus. – Maid mon dán rádjái lean oaidnán de ii gávdno makkárge dutkan sámi doaibmahehttehuvvon olbmuid birra, ii Ruoŧas, Norggas dehe Suomas. Otne lea oalle unnán máhttu dán joavkku eallindili birra. Lea jođihuvvon muhtin dutkan sámiid obbalaš dearvvašvuođadili birra Ruoŧas ja Suomas ja Ruoššas.

Huuva jelgii dát iskamat vuosehit ahte ollu sámi sáhtte eahpidit ohcat dan veahki masa sis lea riekti dearvvašvuođadoaimmas. Heajus vásáhusaid sivaid dihte ovdalis ásahusain ja eiseválddiin. Sámi váhnemat mánáide doaibmahehttehusain duođaštit seamme. Das lassin lea vel obbalaččat oalle heajus kultuvrralaš ja gielalaš máhttu mii guoská sámi álbmoga dan almmolaš suorggis.

Dasa lassin lea heajus máhttu sámiid birra dan nášuvnnalaš organisašuvnnas doaibmahehttehuvvon olbmuide. Jus ovdamearkan sápmelažžan háliida oassálastit nášuvnnalaš čoahkkimiin mat lágiduvvot geavaheaddjeorganisašuvnnain de sáhttá leat váttis oažžut dulkoma sámigillii.

– Oassálastit iežá olbmuiguin doaibmahehttehusaiguin seamme eavttuid mielde šaddá váttis. Vealahuvvo guovtti gearddi, leahkit doaibmahehttehuvvon ja sápmelaš, Huuva lohká.

Nannet prošeavtta Sámi servodahkii 

Kaisa Huuva deattuha dehálašvuođa nannemis prošeavtta sámi servodahkii – daidda geasa vuosttažettiin gullo.

Huuva jelgii berreša leat dihtomielalaš daid ehtalaš hástalusain prošeavttas. – Sámi álbmogis lea heajus vásáhusat dutkamis ja čáliheamis gos boađus lea geavahuvvon eahpádusveara ulbmiliidda. Ovdamearkka dihte čeardabiologat mihtidedje oivviid duođaštit dan áiggi dieđalaš duohtavuođa –ahte sámit čearddalaččat ledje vuolebuš eanetloguálbmoga. Dát muitu lea ain máŋga sajiin Sámis.*

– Dán áddejumi berreša váldit mielde prošeavttas danin go dearvvašvuohta ja doaibmahehttehus gullo dan eanemus priváhta váikkuhanrádjusii ja lea šaddan árban ollu olbmuide, Huuva lohká.

– Lea dehálaš ahte sáhtte leat mielde hábmejit jearaldagaid dán stuorit dutkanproseassas sámi guovllus. Okta dehálaš ovdáneapmeoassi prošeavtta čađaheamis lea danin buorre máhttu ja áicilvuohta sámi diliin ja maid searvevuohta sámi servodagain, Huuva čuoččuha.

*Sápmi lea sámi namahus dan guovllus dálá Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša riikkain gos sámit árbevirolaččat leat orrun.