Okta buoremus juogadusa máksi stáhtii: Meahciráđđehus dagai olahusbohtosa

Meahciráđđehus dagai mannan jagi olahusbohtosa. Konsearna dagai 377,9 miljon euro vuovdimiin 115,1 miljon euro bohtosa. Vuovdimat lassánedje ovcciin miljovnnain ja boađus 11,3 miljon euroin. Maiddái luonddubálvalusaid bohtosat leat hui buorit.

Meahciráđđehus lea duppalastán bohtosis sihke stáhtii máksima čieža jagi áigge. Mannan jagi bohtosis evttohit máksit stáhtii 120 miljon euro. Meahciráđđehus lea boađusmáksin várrage goalmmádin buoremus juogadusa máksi stáhta fitnodagain ja fidnolágádusain, váldohoavda Jyrki Kangas dadjá.

Doaimmas beavttálmahttimiin ja skáláovdduid ain buorebut ávkkástallamiin Meahciráđđehus bastá dahkat buori bohtosa maiddái váigadis márkandilis. – Vuovdedoalus min ollislašbálvalus, mii ollá gitta fabrihka poartta lusa, lea áidnalunddot. Vuovdesektora doajáhatáiggi joatkašuvadettiin dát min ánssášanlogihkka lea gávnnahuvvon earenoamáš buori válljejupmin, Kangas geassá oktii.

Kangas mielde fidnodoaimma buvttadan ávnnaskeahtes ávkkit deattuhit boađuslašvuođa. Dáid almmolaš servodatlaš gáibádusaid vuhtii váldin vuolidii fitnodatvuoittu rehkenastima vuođul sulaid 54 miljon euro.

Vuovdedoallu buvttadii ain váldooasi Meahciráđđehusa bohtosis. Mearkkašahtti rolla lei maiddái eará fidnodoaimmain nappo bures álgán bieggafápmofidnuid gárgehandoaimmain ja giddodagaid vuovdimiin. Maiddái nieidafitnodagat Morenia Oy, Fin Forelia Oy ja Siemen Forelia Oy dahke positiivvalaš bohtosiid ja mákset juogadusa, Kangas lohka.

Meahciráđđehusa giddodatfidnodoaimma vuovdimat leat badjánan jo 35 miljon euroi. Laatumaa-boađussuorggi ovddasvástádussan lea stáhta eatnamiid ovddosdikšun ja eanavuovdin ja dát leat boahttevuođasge mearkkašahtti boađusgáldut, vaikkoge Kangas háliida gulul goahcat dábálaš ekonomiijavuvddiid vuovdima. – Dán jagi vuovdinmearri badjána 10 000 hektárii. Guhká joatkašuvadettiin dát vuovdinmearit borašedje jo vuovdedollomet bohtosa dahkannávcca, eandalii go viiddis suodjalangáibádusat maiddái geahpedit min ekonomiijavuvddiid meari.

Stáhta eatnamiid ja čáziid čohkken ovtta doaibmái lea Kangas mielde čájehan iežas leat doaimmalaš ja goasttádusaid dáfus beaktilis čoavddus. Eará beroštumiid ja geavahanhámiid oktii heivehemiin bastit buvttadit ain stuorát ávkkiid servodahkii.

Luonddubálvalusaid oppalašruhtadeapmi badjánii sullii 64 miljon euroi ja dát submi buvttii eanagottiide mearkkašahtti láhkai buresbirgejumi. Suoma 37 álbmotmeahcis ledje mannan jagi badjel 2 miljon guossi. Okta guossi buktá guvlui gaskamearálaččat 10 euro juohkehaš stáhta euro ala, mii lea investerejuvvon vánddardanbálvalusaide ja luondduguovddážiidda. – Guosse- ja ekonomiijaloguin lea stuorra mearkkašupmi, muhto lihkkáge lea buorre muitit suodjalanguovlluid guovddáš mearkkašupmi luonddu máŋggabealatvuođa dorvvasteaddjin, Kangas muittuha. Meahcástan- ja guolástanlobiid vuovdin stáhta guovlluide lassánii ain ovddežis.

Meahciráđđehus lea stáhta fitnolágádus, mii buvttada luonddusuorggi bálvalusaid.  Das lea fitnodatdoaibma ja almmolaš bálvalusaid buvttadeapmi. Min doaibmasuorgái gullet vuovdedoallu, stáhta luonddugáhtten- ja vánddardanguovlluid dikšun, luondduturisma- ja vánddardanbálvalusat, meahcastus- ja guolástuslohpeáššit, eanaávdnasa nállašuhttin ja vuovdin, giddodatdoaibma sihke vesá- ja siepmanbuvttadeapmi. Luondduresurssaid bistevaš ja birasdiđolaš geavaheapmi lea leamašan Meahciráđđehusa doaibmasuorgin jo badjel 150 jagi áigge.

Doaibmamet ulbmilin ja vuođđun lea stáhtaeatnamiid boađuslaš oppalašhálddašeapmi, ja kundárin leat riikkavuložat dego maiddái stuorra fitnodagat.