Alimus hálddahusriekti dieđiha – Sámedikki válgalávdegoddái čuohcci váidalusat leat boahtán alimus hálddahusriektái

Alimus hálddahusriekti lea 25.8.2015 registreren vuosttaš váidalusaid Sámedikki stivrra mearrádusain válgalogahallamii ohcalan olbmuid njulgengáibádusaide.

Njulgengáibádusat dahkkoje oktiibuot 201. Sámedikki stivra čovddii njulgengáibádusaid čoakkámisttis 2.-3.8.2015 ja bostii mearrádusaidis 13.-14.8.2015.

Alimus hálddahusrievttis sámedikki stivrii várrejuvvo dilálašvuohta addit cealkámuša váidalusaid geažil. Váidaleaddjái várrejuvvo dilálašvuohta vuostečilgehusa addimii.

Gieđahallama hohpolašvuođa geažil alimus hálddahusriekti sávvá, ahte váidalusat doaimmahuvvojit alimus hálddahusriektái elektrovnnalaččat. Gullamiin adnojuvvo elektrovnnalaš meannudeapmi, jos váidaleaddji elektrovnnalaš oktavuohtadiehtu lea dieđus.

Sámedikki válggat dollojuvvojit 7.9. – 2.10.2015. Jienastanriekti válggain lea sápmelaččain, geat leat váldon válgalogahallamii dehe geat leat ohcalan ieža válgalogahallamii ja ovddidit alimus hálddahusrievtti mearrádusa jienastanrievttististeaset.

Näkkäläjärvi RÁB:a riikkabeaiveválgaevttohassan Uusimaai

Nakkalajarvi_Klemetti

Sámedikki ságadoalli, FDr Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, lea
ásahuvvon evttohassan riikkabeaiveválggaide 2015 Uusimaas RÁB:a evttohassan.

Näkkäläjärvi lea leamaš RÁB:a evttohassan riikkabeaiveválggain 2011
Lappi válgabiirres ja euroválgaevttohassan jagi 2014.

– Guhkes guorahallama boađusin mearridin álgit evttohassan Uusimaa
válgabiirres. Lappi válgabiirres RÁB:asleat earenoamáš buorit evttohasat
ja sápmelaččat leat evttohassan máŋgga sierra bellodagas. Sápmelaččat
orrot oalle olu sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja RÁB háliida dahkan
vejolažžan dan, ahte sápmelaččat sáhttet válljejuvvot
riikkabeaiveovddasteaddjin máŋgga sierra válgabiirres, Näkkäläjärvi muitala.

Näkkäläjärvi joatka,
– RÁB lea barggustis dán ráđđehusas duddjon eavttuid dasa, ahte vuođđo-
ja olmmošrievttit sáhttet ovdánit. RÁB lea áidna ráđđehusbellodat, mii
gudnejahttá dahkkojun čatnašumiide iige vuollán bellodatpolitihkalaš
deattu ovddas. Mu loahpalaš mearrádus oaččui seailla, go ságastallen
bealuštanministtar Carl Haglundiin. Bellodatjođiheaddji Haglund muitalii
, ahte maiddái boahtteáiggis RÁB joatká sámiid vuoigatvuođaid ILO
169-soahpamuša ratifiserema ovddideami. Haglunda mielde dát lea vuođđo-
ja olmmošriektegažaldat.

Näkkäläjärvi ákkastallá viidáseappot evttodasvuođas: Suoma stáhta
dárbbaha doaibmi ráđđehusa, mii ii luoba vuođđo- ja olmmošrivttiin, ja
dahká daid guoskevaš mearrádusaid sihke gudnejahttá ovdal linnjemiid.
Dát lea ágga dasa, manin vulgen RÁB:a evttohassan. Háliidan leat mielde
duddjome ovdalačča buoret, njuolggočielggagit ja rahpasit Suoma. RÁB lea
čatnasan válgaprográmmastis ON:a álgoálbmotjulggaštusa ulbmiliidda,
birasgáhttemii ja riektestáhtii. RÁB doallá lohpadusaidis iige luona
iežas árvvuin, man dihte RÁB lea mu bellodat. Politihkka ii leat
cuovkkas. Politihkka dárbbaha fal rievttes mearrideddjiid, geat leat
gárvát dahkat váttes mearrádusaid ja bargat daid mielde. Sihke RÁB ja
mun ledne dakkárat.

– Vuolggán riikkabeaiveválggaide buktit biras- ja sámi gažaldagaid
lassin vehádagaid rivttiid viidáseappotge suopmelaš servodagas. Suoma
ođđa ja boares vehádagat leat Suoma kultuvrralaš riggodat ja sin
vejolašvuođaset doalahit iežaset giela ja kultuvrra ferte ovddiduvvot.
Suopma lea leamaš álohii máŋggakultuvrralaš servodat ja mii galgat
doalahit dán árbbi, Näkkälärvi loahpaha dieđáhusas.

Pekka Aikio Ruonáid euroválgaevttohassan

Aikio+Pekka

Ruonát leat nammadan iežaset euroválgaevttohassan árvvusadnojuvvon sámepolitihkkára, Suoma sámedikki guhkesáigásaš ságadoalli, Pekka Aikio. Ruonáid euroválgalistu lea gárvvis, go Aikio, 69, lea nammaduvvon.

– Eurohpá uniovnnas hupmet gal olu birasgažaldagain, muhto máŋgii deattuhusat leat boastut. Eandalitge dávviguovllu áššiin lea olu eahpesihkarvuohta ja danin hálidan bajidit ságastallamii namalassii dan lundui ja kultuvrii gullevaš gažaldagaid, vuođušta Aikio evttohasvuođas.

– Illudan das, ahte Pekka Aikio hálidii leat min evttohas dáin válggain. Anán árvvus su guhkesáigásaš ja viiddis riikkaidgaskasaš dási áššedovdámuša ovdamearkka dihte eamiálbmogiid ILO-soahpamuša ráđđehallamiin, Árktalaš ráđi barggus ja suvdilis ovdáneami ovddideamis, dadjá Ruonáid ságadoalli Ville Niinistö.

– Dáinna ebmos evttohasjoavkkuin lea buorre vuolgit euroválggaide ja unnimustá seamma buori bohtosa guvlui go maŋimus gearddege: guokte ruoná meppa ja 12,4 proseantta guottihus.

Aikio doaimmai Sámedikki ságadoallin jagiid 1996 -2007. Son lea Oulu universiteahta gudnedoavttir ja son lea bargan biologan ja boazodutkin.

– Eallima bajásdoallan eananspáppas, ráinnas eanan, áibmu ja čáhci, olmmošvuoigatvuođat ja kultuvra – buot dát čatnasit oktii. Boazodoallu lea das buorre ovdamearka: árbevirolaš, johtti boazodoallu lea dehálaš ja lunddolaš guohtuneatnamiid geavahanvuohki. Ferte ipmirdit dávviguovllu earenomáš iešvuođaid – dat ii oaččo leat dušše beare ruvkedoaimmaid ávnnasvuorká, muittuha Aikio.

Ruonát vulget euroválggaide dievas 20 evttohasa listtuin. Bellodat bargá juo goalmmát geardde oktasaš eurohpálaš kampánnjá Eurohpá Ruoná bellodahkan.

– Ruonát leat Eurohpás oktilaš politihkálaš lihkadus. Go jienasta ruonáid, de diehtá maid oažžu. Mii hálidit vástidit olbmuid fuolaide boahttevuođas. Eurohpá dárbbaša dál sin, geain lea miella divvut iige cuvket. Eurohpá dárbbaša doaivvu ja molsaeavttuid dasa, man guvlui mii hálidit boahttevuođa doalvut, dadjá Niinistö.

Pekka Aikio ja euroválgaevttohasat Oras Tynkkynen, Maria Ohisalo ja Satu Haapanen leat mielde sotnabeaivve Lappi Ruonáid euroválgakampánnjá rahpamis Roavvenjárggas. Dilálašvuohta lágiduvvo dmu 14 rájes Cafe Bar 21:s.

Ođđa prošeakta olbmuide doaibmahehttehusain sámi duogážiin

yz8q9u1deauqyua4yec5

Nordens Välfärdscenter lea ožžon bargogohččosa Barne, -ungdoms- og familiedirektoratetis Norggas čađahit prošeavtta doaibmahehttehuvvon olbmuid birra sámi duogážiin. Prošeavttas galgá iskat jus gávdno ovddibut dutkan doaibmahehttehuvvon olbmuid birra sámi duogážiin. Ja vel hábmet evttohusa dutkanprošektii ja nannet prošeavtta sámi servodagas.

Sullásaš iskan lea dahkkon olbmuid birra sisafárrenduogážiin Norggas ja das oinnii ahte dárbbahii guorahallat got ášši lea sámi guovllus. Dan dihte go sámit gávdnojit njeallje riikkain (Ruoŧas, Norggas, Suomas ja Ruoššas) de galget siskkilduvvot ovdaprošektii.

Filosofie magistar Kaisa Huuvas lea ovddasvástádus prošeavttas ja álggahii bargguset borgemánus. – Maid mon dán rádjái lean oaidnán de ii gávdno makkárge dutkan sámi doaibmahehttehuvvon olbmuid birra, ii Ruoŧas, Norggas dehe Suomas. Otne lea oalle unnán máhttu dán joavkku eallindili birra. Lea jođihuvvon muhtin dutkan sámiid obbalaš dearvvašvuođadili birra Ruoŧas ja Suomas ja Ruoššas.

Huuva jelgii dát iskamat vuosehit ahte ollu sámi sáhtte eahpidit ohcat dan veahki masa sis lea riekti dearvvašvuođadoaimmas. Heajus vásáhusaid sivaid dihte ovdalis ásahusain ja eiseválddiin. Sámi váhnemat mánáide doaibmahehttehusain duođaštit seamme. Das lassin lea vel obbalaččat oalle heajus kultuvrralaš ja gielalaš máhttu mii guoská sámi álbmoga dan almmolaš suorggis.

Dasa lassin lea heajus máhttu sámiid birra dan nášuvnnalaš organisašuvnnas doaibmahehttehuvvon olbmuide. Jus ovdamearkan sápmelažžan háliida oassálastit nášuvnnalaš čoahkkimiin mat lágiduvvot geavaheaddjeorganisašuvnnain de sáhttá leat váttis oažžut dulkoma sámigillii.

– Oassálastit iežá olbmuiguin doaibmahehttehusaiguin seamme eavttuid mielde šaddá váttis. Vealahuvvo guovtti gearddi, leahkit doaibmahehttehuvvon ja sápmelaš, Huuva lohká.

Nannet prošeavtta Sámi servodahkii 

Kaisa Huuva deattuha dehálašvuođa nannemis prošeavtta sámi servodahkii – daidda geasa vuosttažettiin gullo.

Huuva jelgii berreša leat dihtomielalaš daid ehtalaš hástalusain prošeavttas. – Sámi álbmogis lea heajus vásáhusat dutkamis ja čáliheamis gos boađus lea geavahuvvon eahpádusveara ulbmiliidda. Ovdamearkka dihte čeardabiologat mihtidedje oivviid duođaštit dan áiggi dieđalaš duohtavuođa –ahte sámit čearddalaččat ledje vuolebuš eanetloguálbmoga. Dát muitu lea ain máŋga sajiin Sámis.*

– Dán áddejumi berreša váldit mielde prošeavttas danin go dearvvašvuohta ja doaibmahehttehus gullo dan eanemus priváhta váikkuhanrádjusii ja lea šaddan árban ollu olbmuide, Huuva lohká.

– Lea dehálaš ahte sáhtte leat mielde hábmejit jearaldagaid dán stuorit dutkanproseassas sámi guovllus. Okta dehálaš ovdáneapmeoassi prošeavtta čađaheamis lea danin buorre máhttu ja áicilvuohta sámi diliin ja maid searvevuohta sámi servodagain, Huuva čuoččuha.

*Sápmi lea sámi namahus dan guovllus dálá Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša riikkain gos sámit árbevirolaččat leat orrun.

Okta buoremus juogadusa máksi stáhtii: Meahciráđđehus dagai olahusbohtosa

Meahciráđđehus dagai mannan jagi olahusbohtosa. Konsearna dagai 377,9 miljon euro vuovdimiin 115,1 miljon euro bohtosa. Vuovdimat lassánedje ovcciin miljovnnain ja boađus 11,3 miljon euroin. Maiddái luonddubálvalusaid bohtosat leat hui buorit.

Meahciráđđehus lea duppalastán bohtosis sihke stáhtii máksima čieža jagi áigge. Mannan jagi bohtosis evttohit máksit stáhtii 120 miljon euro. Meahciráđđehus lea boađusmáksin várrage goalmmádin buoremus juogadusa máksi stáhta fitnodagain ja fidnolágádusain, váldohoavda Jyrki Kangas dadjá.

Doaimmas beavttálmahttimiin ja skáláovdduid ain buorebut ávkkástallamiin Meahciráđđehus bastá dahkat buori bohtosa maiddái váigadis márkandilis. – Vuovdedoalus min ollislašbálvalus, mii ollá gitta fabrihka poartta lusa, lea áidnalunddot. Vuovdesektora doajáhatáiggi joatkašuvadettiin dát min ánssášanlogihkka lea gávnnahuvvon earenoamáš buori válljejupmin, Kangas geassá oktii.

Kangas mielde fidnodoaimma buvttadan ávnnaskeahtes ávkkit deattuhit boađuslašvuođa. Dáid almmolaš servodatlaš gáibádusaid vuhtii váldin vuolidii fitnodatvuoittu rehkenastima vuođul sulaid 54 miljon euro.

Vuovdedoallu buvttadii ain váldooasi Meahciráđđehusa bohtosis. Mearkkašahtti rolla lei maiddái eará fidnodoaimmain nappo bures álgán bieggafápmofidnuid gárgehandoaimmain ja giddodagaid vuovdimiin. Maiddái nieidafitnodagat Morenia Oy, Fin Forelia Oy ja Siemen Forelia Oy dahke positiivvalaš bohtosiid ja mákset juogadusa, Kangas lohka.

Meahciráđđehusa giddodatfidnodoaimma vuovdimat leat badjánan jo 35 miljon euroi. Laatumaa-boađussuorggi ovddasvástádussan lea stáhta eatnamiid ovddosdikšun ja eanavuovdin ja dát leat boahttevuođasge mearkkašahtti boađusgáldut, vaikkoge Kangas háliida gulul goahcat dábálaš ekonomiijavuvddiid vuovdima. – Dán jagi vuovdinmearri badjána 10 000 hektárii. Guhká joatkašuvadettiin dát vuovdinmearit borašedje jo vuovdedollomet bohtosa dahkannávcca, eandalii go viiddis suodjalangáibádusat maiddái geahpedit min ekonomiijavuvddiid meari.

Stáhta eatnamiid ja čáziid čohkken ovtta doaibmái lea Kangas mielde čájehan iežas leat doaimmalaš ja goasttádusaid dáfus beaktilis čoavddus. Eará beroštumiid ja geavahanhámiid oktii heivehemiin bastit buvttadit ain stuorát ávkkiid servodahkii.

Luonddubálvalusaid oppalašruhtadeapmi badjánii sullii 64 miljon euroi ja dát submi buvttii eanagottiide mearkkašahtti láhkai buresbirgejumi. Suoma 37 álbmotmeahcis ledje mannan jagi badjel 2 miljon guossi. Okta guossi buktá guvlui gaskamearálaččat 10 euro juohkehaš stáhta euro ala, mii lea investerejuvvon vánddardanbálvalusaide ja luondduguovddážiidda. – Guosse- ja ekonomiijaloguin lea stuorra mearkkašupmi, muhto lihkkáge lea buorre muitit suodjalanguovlluid guovddáš mearkkašupmi luonddu máŋggabealatvuođa dorvvasteaddjin, Kangas muittuha. Meahcástan- ja guolástanlobiid vuovdin stáhta guovlluide lassánii ain ovddežis.

Meahciráđđehus lea stáhta fitnolágádus, mii buvttada luonddusuorggi bálvalusaid.  Das lea fitnodatdoaibma ja almmolaš bálvalusaid buvttadeapmi. Min doaibmasuorgái gullet vuovdedoallu, stáhta luonddugáhtten- ja vánddardanguovlluid dikšun, luondduturisma- ja vánddardanbálvalusat, meahcastus- ja guolástuslohpeáššit, eanaávdnasa nállašuhttin ja vuovdin, giddodatdoaibma sihke vesá- ja siepmanbuvttadeapmi. Luondduresurssaid bistevaš ja birasdiđolaš geavaheapmi lea leamašan Meahciráđđehusa doaibmasuorgin jo badjel 150 jagi áigge.

Doaibmamet ulbmilin ja vuođđun lea stáhtaeatnamiid boađuslaš oppalašhálddašeapmi, ja kundárin leat riikkavuložat dego maiddái stuorra fitnodagat.